Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Urheiluyläkoulukokeilun arviointi lukuvuosi 2018-2019

URHEILUYLÄKOULUKOKEILUN ARVIOINTI LUKUVUOSI 2018-2019

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Nieminen, Maarit; Mononen, Kaisu; Aarresola, Outi;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2019
  • Page count: 93
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-7290-07-1
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Tämä arviointi käsittelee Suomen Olympiakomitean koordinoiman urheiluyläkoulukokeilun toista lukuvuotta, 2018–2019. Kokeiluhanke on kolmivuotinen, syksystä 2017 kevääseen 2020. Urheiluyläkoulukokeilussa oli lukuvuonna 2018–2019 mukana 25 koulua 14 eri kunnasta. Kokeilun tarkoituksena on saada aikaan toimintamalli urheiluyläkoulutoiminnan järjestämiseksi ja näin pyrkiä varmistamaan nuoren, yläkouluikäisen urheilijan hyvä päivä ja viikko. Urheiluyläkoulukokeilun neljä keskeistä sisältöaluetta ovat 1) soveltuvuuskoe, 2) Kasva urheilijaksi -oppisisällöt, 3) 10 vuosiviikkotuntia liikuntaa tai urheilua klo 8-16 välisenä aikana ja 4) digioppiminen. Urheiluyläkoulukokeilun arvioinnin tarkoituksena on selvittää, miten kokeilun sisältöalueita on kouluissa pystytty toteuttamaan. Lisäksi tarkastellaan oppilaiden kokemuksia. Tässä arvioinnissa keskityimmeerityisesti koulujen ja seurojen yhteistyön käytäntöihin sekä kokeilussa mukana olevien oppilaiden kokemuksiin urheilusta ja koulunkäynnistä. Arvioinnin aineisto kerättiin koulujen itsearviointilomakkeilla, urheiluoppilaiden kyselyllä sekä urheiluakatemiaohjelman yläkoulutiimin haastatteluilla ja toiminnan dokumentoinnilla. Itsearviointilomakkeen palautti 19 koulua. Tulosten perusteella kokeilua viedään kouluissa eteenpäin monipuolisesti kaikkia neljää sisältöaluetta kehittäen. Soveltuvuuskoe on käytössä kaikilla kouluilla. Kasva urheilijaksi -oppisisältöjä ja niihin liittyviä harjoituskirjoja hyödynnettiin lähes kaikissa kouluissa. Noin puolet kouluista on onnistunut toteuttamaan 10 vuosiviikkotuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivän yhteydessä sekä 7. että 8. luokalla. Digioppimisen osalta koulujen toiminnassa on paljon vaihtelua. Osa kouluista on mukana erillisessä monidigihankkeessa, kun taas toisissa kouluissa digitaalisten välineiden käyttö esimerkiksi poissaolojen aikaan saattaa olla vähäistä. Koulujen ja seurojen välisen yhteistyön tarkastelu keskittyi erityisesti liikunnan ja urheilun 10 vuosiviikkotunnin toteuttamiseen. Yhteistyön määrässä on koulujen välillä suurta vaihtelua. Tärkeimpänä yhteistyötä edistävänä tekijänä on yhteistyön resursointi. Resursointi tarkoittaa tässä tapauksessa yleensä henkilöä, jolla on aikaa kehittää yhteistyötä. Urheiluoppilaiden osalta keskityttiin hyvinvointiin liittyviin kokemuksiin ja selvitettiin muun muassa kouluun ja urheiluun kiinnittymistä sekä koulu- ja urheilu-uupumusta. Tulosten perusteella urheiluoppilaat ovat pääosin motivoituneita, innokkaita harjoittelijoita ja kilpailijoita ja kehittyvät arjen taitojen oppimisessa. Toisaalta joukossa on myös oppilaita, jotka näyttävät oleva varsin kuormittuneita. Sekä koulujen ja seurojen yhteistyöhön että oppilaiden hyvinvointiin liittyy vahvasti toimivan kokonaisarjen järjestäminen nuorelle. Tässä on vielä kehitettävää, sillä arvioinnin tulosten perusteella iltaharjoitusten määrää ei toistaiseksi ole pystytty vähentämään ja lisäksi ratkaisut harjoittelun kokonaismäärän ja arjen kokonaiskuormittavuuden hallitsemiseksi näyttävät puuttuvan.

<< [ previous ] Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018

>> [ next ] Miesten maalipallon teknis-taktinen lajianalyysi 2008–2018