Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018

AIKUISVÄESTÖN LIIKUNNAN HARRASTAMINEN, VAPAAEHTOISTYÖ JA OSALLISTUMINEN 2018

  • Open full article: File on our server  Add to shelf
  • Writer(s): Jarmo Mäkinen (toim.);
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2019
  • Page count: 73
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-7290-05-7
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Raportissa tarkastellaan aikuisväestön liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistyötä koskevan kyselyn tuloksia. Tarve tähän aihealueeseen keskittyvälle kyselylle ja sitä koskevalle tiedolle on tunnistettu liikuntajärjestöissä ja julkishallinnossa sekä tutkijoiden piirissä. Liikuntasektorilta on puuttunut väestöä koskevia perustietoja esimerkiksi lajien harrastajamääristä, jäsenten määristä seuroissa ja liikunnan vapaaehtoistyön määristä. Tiedon tuotanto näistä aiheista on ollut hajanaista sen jälkeen, kun Kansallinen liikuntatutkimus julkaistiin viimeisen kerran vuonna 2010. Nyt luettavana oleva raportti on ensimmäinen yritys vastata tähän tiedon tarpeeseen. Mikäli väestökyselyn jatkaminen katsotaan tarpeelliseksi, voidaan kyselyn sisältöjä kehittää tulevina vuosina. Tätä hanketta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) ja Suomen Olympiakomitea. Raportin on kirjoittanut tutkimusryhmä, johon ovat kuuluneet KIHUsta Outi Aarresola, Minna Blomqvist, Kaisu Mononen ja Jarmo Mäkinen, LIKES-tutkimuskeskuksesta Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta Hannu Itkonen ja Anna-Katriina Salmikangas. Lisäksi tutkimusryhmä on toiminut yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kokoaman asiantuntijaryhmän kanssa. Raportti perustuu kahteen väestöpohjaiseen paneeliaineistoon, jotka Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus on toteuttanut Kantar TNS:n palveluna vuonna 2018. Ensimmäinen kysely tehtiin toukokuussa ja siihen vastasi 1569 henkilöä. Toinen kysely tehtiin marraskuun loppupuolella ja siihen vastasi 1672 henkilöä. Ensimmäiseen kyselyyn vastanneet eivät voineet vastata jälkimmäiseen kyselyyn, jolloin ne on voitu yhdistää yhdeksi 3241 henkilöä käsittäväksi aineistoksi. Kyselyt ovat kohdistettu 15–74-vuotiaille suomalaisille. Vastaajat edustavat koko Suomen väestöä sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen tasapainotettuna. Lähtökohdiltaan aineisto antaa hyvän kuvan suomalaisten liikunnan harrastamisesta, vapaaehtoistyöstä ja osallistumisesta. Kyselyn suunnittelussa hyödynnettiin Kansallisen liikuntatutkimuksen aikuisliikunta- ja vapaaehtoistyö -osioita. Vertailtavuutta näihin aiempiin tuloksiin heikentää kuitenkin ensinnäkin se, ettei tarkoitus ole ollut toistaa aiempaa kyselyä sellaisenaan, vaan kysymysten sisältöjä on osin muutettu vastaamaan paremmin nykyistä tilannetta. Toiseksi Kansallisen liikuntatutkimuksen ympäri vuoden tehtäviin puhelinhaastatteluihin perustuva kyselymetodi poikkeaa tässä käytetystä metodista. Kolmanneksi Kansallisen liikuntatutkimuksen ikäjakauma (19–64-vuotiaat) poikkeaa tämän kyselyn ikäjakaumasta (15–74-vuotiaat). Nämä varaukset mielessä pitäen raportissa esitetään kuitenkin joitakin vertailuja Kansallisen liikuntatutkimuksen raporteissa esitettyihin tuloksiin. Jatkossa vertailujen luotettavuutta voidaan parantaa tekemällä ne aineistoihin perustuen. Kansallisen liikuntatutkimuksen vuosien 2001–2002 ja 2005–2006 aineistot ovat arkistoituna yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon, mutta vuosien 2009–2010 aineisto puuttui vielä raportin kirjoitushetkellä. Kyselyn erityispiirteenä on se, että liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistyötä selvitetään monissa kysymyksissä lajikohtaisesti. Toisin sanoen ensisijaisena havaintoyksikkönä on lajit ja vasta niiden kautta yksilöt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyt yksilöihin liittyvät piirteet joudutaan johtamaan lajivastausten summana. Tämä on työlästä ja joissakin kohdin tulosten luotettavuus herättää kysymyksiä. Lajispesifin tiedon hintana on epätarkkuus yksilötiedoissa. Tätä voi parantaa lisäämällä jatkossa kyselyyn välittömästi yksilöistä lähteviä kysymyksiä, kuten ’kuinka paljon käytät aikaa liikuntaan viikossa’. Kyselyn tulokset esitetään pääosin sen perusjoukon eli 15–74-vuotiaan väestön tasolla. Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan tämän määrä oli 4 120 906 henkeä vuonna 2017. Kyselyn virhemarginaali on +/– 2,5 prosenttia. Eri lajien harrastamista kuvaavat taulukot on katkaistu siten, että väestötasolla alle 25 000 harrastajan lajeja ei ole enää otettu taulukoihin mukaan. Kyselyssä saatu lajien harrastamista ja vapaaehtoistyötä koskeva tietomäärä on suuri ja sitä on mahdollista analysoida vastaajien taustamuuttujien suhteen monin eri tavoin. Kaikkia tärkeitä näkökulmia sekä niihin liittyviä tietoja ja taulukoita ei ole mahdollista sisällyttää yhteen raporttiin, erillisiä analyyseja voidaan tehdä aineistosta myös myöhemmin. Raportti on jaettu kolmeen päälukuun, joissa ensimmäisessä tarkastellaan liikunnan harrastamista, toisessa vapaaehtoistyötä ja osallistumista ja kolmannessa liikuntamenoja ja harrastuksiin kulkemista.

<< [ previous ] Urheilijaterveydenhuollon selvitys

>> [ next ] Urheiluyläkoulukokeilun arviointi lukuvuosi 2018-2019