Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Motorinen koordinaatio ja fyysinen aktiivisuus 10-vuotiailla lapsilla

MOTORINEN KOORDINAATIO JA FYYSINEN AKTIIVISUUS 10-VUOTIAILLA LAPSILLA

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Mononen, Kaisu; Blomqvist, Minna; Konttinen, Niilo;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2017
  • Page count: 17
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: motorinen koordinaatio, fyysinen aktiivisuus, lapset, KTK, kysely, kiihtyvyysmittari
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-93-8
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Motorisella koordinaatiolla on merkittävä rooli motoristen perustaitojen taustalla. Heikko motorinen koordinaatio ei hidasta ainoastaan motoristen taitojen oppimista, vaan voi vaikuttaa heikentävästi myös fyysiseen aktiivisuuteen, koulumenestykseen, kaverisuhteisiin ja koettuun pätevyyden tunteeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rovaniemeläisten 10-vuotiaiden lasten motorisen koordinaation tasoa ja fyysistä aktiivisuutta, sekä näiden välisiä yhteyksiä. Tutkimuskohteena oli 161 rovaniemeläistä 10-vuotiasta lasta (tyttöjä 83, poikia 78). Motorista koordinaatiota mitattiin KTK-testistöllä. Reippaan liikunnan harrastamisen useutta lapset arvioivat kyselylomakkeella ja päivittäistä reippaan liikunnan määrää ja fyysisen aktiivisuuden tasoa mitattiin lantiolla pidettävällä ActiGraph -kiihtyvyysmittarilla. Tutkimuksen tulosten mukaan 75,2 prosentilla lapsista oli normaali ja 11,1 prosentilla hyvä tai erinomainen motorinen koordinaatio. Jonkinasteinen motorisen koordinaation häiriö oli lapsista 13,6 prosentilla. Motorisen koordinaation tasossa ei ollut eroja sukupuolten välillä. 67,7 prosenttia lapsista arvioi liikkuvansa vähintään viitenä päivänä viikossa tunnin tai sitä enemmän koulun liikuntatuntien ulkopuolella. Päivittäisen 60 minuutin liikuntasuosituksen saavutti objektiivisen mittauksen mukaan 70,2 prosenttia lapsista. Pojat liikkuivat sekä useammin että enemmän kuin tytöt. Viitenä tai useampana päivänä viikossa vähintään 60 minuuttia liikkuvien lasten motorinen koordinaatio oli parempi kuin kahtena päivänä tai harvemmin liikkuvilla (F(157)=4,616, p=0,004). Päivittäin reippaasti yli 120 minuuttia liikkuvilla lapsilla motorinen kokonaisosamäärä oli korkeampi kuin alle 60 minuuttia liikkuvilla (F(156)=2,970 p=0,021). Motorisen kokonaisosamäärän ja päivittäisen reippaan liikunnan määrän välillä oli positiivinen korrelaatio (r=0,340, p <000). Motorisen koordinaation ja fyysisen aktiivisuuden välillä havaittiin positiivinen yhteys. Motoristen valmiuksien merkittävää roolia fyysisen aktiivisuuden mahdollistajana tuleekin painottaa lasten liikunnassa.

<< [ previous ] Väestökysely huippu-urheilun vaikutuksista ja seuraamisesta

>> [ next ] Urheiluyläkoulukokeilun arviointi Lukuvuosi 2017-2018