Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Valmentaminen ammattina suomessa 2016

VALMENTAMINEN AMMATTINA SUOMESSA 2016

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Puska Maija; Lämsä, Jari; Potinkara, Pekka;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2017
  • Page count: 40
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: Finnish
  • ISBN: ISBN 978-952-5676-85-3
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Tämä raportti on jatkoa vuosina 2002 ja 2012 toteutetuille selvityksille ”Valmentaminen ammattina Suomessa”. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL sekä Suomen Valmentajat ry. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon Suomessa oli ammattivalmentajia vuonna 2016. Lisäksi selvitettiin ammattivalmentajien työnantajat sekä työsuhteisiin liittyviä laadullisia tekijöitä. Kerättyjä tietoja vertailtiin vuosien 2012 ja 2002 selvityksiin ammattivalmentajien työllistymisessä tapahtuneiden muutosten hahmottamiseksi. Selvityksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisesti Webropol-kyselyalustalla. Kyselyitä täydennettiin tarvittaessa puhelin- ja sähköpostihaastatteluin. Organisaatioille suunnatut kyselyt lähettiin lajiliitoille ja urheiluakatemioille. Kyselyihin ja puhelinhaastatteluihin vastasi yhteensä 54 lajiliittoa ja 20 urheiluakatemiaa. Valmentajakysely lähetettiin kaikille Suomen Ammattivalmentajat SAVAL:n ja Suomen Valmentajat ry:n jäsenille. Valmentajakysely lähetettiin yhteensä 3327 valmentajalle, joiden joukossa oli sekä ammatti- että vapaaehtoisvalmentajia. Valmentajakyselyyn vastasi 889 valmentajaa, eli sen vastausprosentti oli 27. Vastauksista mukaan analyysiin otettiin päätoimisten ja vähintään puolet tuloistaan valmennuksesta saavien valmentajien vastaukset, joten analysoitavia vastauksia kertyi yhteensä 465. Valmentajakyselyyn vastanneista ammattivalmentajista 69 % oli miehiä ja 31 % naisia ja he olivat keskimäärin 41,5 -vuotiaita. Valmentajista 41 % toimi yksilölajeissa, 47 % joukkuelajeissa ja 12 % molemmissa. Selvityksen perusteella Suomessa oli vuonna 2016 1682 ammattivalmentajaa. Päätoimisten ammattivalmentajien määrä oli lisääntynyt noin 383 valmentajalla verrattuna vuoteen 2012. 2000-luvun alkuun verrattuna päätoimisten ammattivalmentajien määrä oli jopa lähes nelinkertaistunut. Urheiluseurat olivat säilyttäneet asemansa ammattivalmentajien suurimpina työnantajina, sillä noin 70 % ammattivalmentajista työskenteli urheiluseuroissa. Toiseksi merkittävimpiä työnantajia olivat lajiliitot. Urheiluakatemiat, -opistot ja -oppilaitokset taas toimivat yleensä sivutyönantajan roolissa. Yhteispalkkauskäytännöt olivat edelleen yleisiä erityisesti näissä organisaatioissa. Lajikohtaisessa tarkastelussa eniten ammattivalmentajia työllistävät lajit pysyivät melko samoina kuin vuonna 2012. Jalkapallossa, jääkiekossa, tenniksessä, taitoluistelussa ja uinnissa oli edelleen eniten ammattivalmentajia. Kahdenkymmenen suurimman ammattivalmentajia työllistävän lajin joukkoon nousivat fitnessurheilu, thainyrkkeily ja ampumaurheilu. Kahdenkymmenen suurimman joukosta taas putosivat suunnistus, ampumahiihto ja lumilautailu. Valmentajien koulutuksessa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia 2010-luvulla. Valmentajan ammattitutkinto (VAT) ja erikoisammattitutkinto (VEAT) säilyttivät suosionsa valmentajien suosituimpina koulutusmuotoina. Valmentajien bruttotulot olivat keskimäärin 2500-3000 euroa kuussa. Valmentajakyselyyn vastasi vuonna 2016 huomattavasti enemmän keskituloisia valmentajia kuin vuonna 2012, jolloin valmentajat olivat jakautuneet selvemmin pieni- ja suurituloisiin valmentajiin. Vuoden 2016 kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin pitää luotettavampina valmentajien tulojen suhteen. Suomessa toimi eri lajeissa yhteensä noin 80 000 vapaaehtoista- ja ammattivalmentajaa vuonna 2016. Ammattivalmentajien osuus kaikista valmentajista oli siten vain murto-osa. Monesti rajanveto erityisesti osa-aikaisen ammattivalmentajan ja oman työnsä ohessa aktiivisesti valmentavan välillä on hankala. Tässä tutkimuksessa kerättiin tietoja ainoastaan ammattivalmentajista. On kuitenkin hyvä muistaa, että vapaaehtoispohjalta toimivien valmentajien panos suomalaisen liikunnan ja urheilun kentällä on vähintään yhtä arvokas kuin ammattivalmentajienkin.

<< [ previous ] Valmennuskeskusarviointi 2015

>> [ next ] Väestön luottamus Olympiakomiteaan