Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Kuinka hitaita urheilijat ovat? selvitys urheilijoiden korkea-asteen opintojen etenemisestä

KUINKA HITAITA URHEILIJAT OVAT? SELVITYS URHEILIJOIDEN KORKEA-ASTEEN OPINTOJEN ETENEMISESTÄ

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Lämsä, Jari; Korhonen, Anu; Nenonen, Juho; Manninen Timo; Puhakka, Antero; Kainulainen, Jari; Hokkanen, Tuulia ;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2014
  • Page count: 51
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-70-3
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Written in cooperation with these organizations: European College of Sport Sciences (ECSS), Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kaupunki/urheiluakatemia
  • Abstract: Opiskelun ja urheilun yhteensovittaminen, kaksoisura (dual career), on noussut 2000-luvun ilmiöksi. Urheilun ammattimaistumisen myötä panostus urheilu-uraan on aiempaa päämäärätietoisempaa ja vaativampaa. Kansainvälisten huippu-urheilijoiden elämä ja palkkiot houkuttelevat pientä osaa urheilulahjakkuuksista panostamaan ainoastaan urheilu-uraan. Toisaalta, Suomessa koulutuksella on suuri merkitys yksilön työuralle ja suurin osa nuorista urheilijoista tasapainoilee urheilun ja opiskelun välillä. Joillekin opiskelu tarjoaa antoisan vastapainon fyysiselle urheilulle, kun taas osa tuskailee kahden sektorin asettamien paineiden alla. Suomi on ollut aktiivinen urheilijoiden kaksoisuran edistämisessä niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Euroopan Unionissa (EU) Suomi ja Ruotsi vaikuttivat vahvasti kaksoisuran tukemisen puolesta Euroopan liikuntakasvatus – teema vuoteen 2004 liittyen. Myöhemmin kaksoisurasta on tullut yksi vahvimmista EU:n urheilupoliittisista tukialueista. Kansallisesti Suomessa on edistetty urheilijoiden opiskelua 1980-luvulta lähtien. Alun perin toiselle asteelle rakennettu urheiluoppilaitosjärjestelmä on laajentunut urheiluakatemiaverkostoksi, jonka tavoitteena on mahdollistaa urheilun ja opiskelun yhdistäminen perusasteelta aina korkea-asteelle saakka. Kansainvälisesti Suomea pidetään edelläkävijänä juuri urheilijoiden joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittäjänä. Kaksoisuran edistäminen kohtaa myös haasteita. Suomessa keskustelua on viime vuosina käyty korkea-asteen pitkiksi koetuista opiskeluajoista. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastikään uusitut rahoitusmallit painottavat suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden määrien seurantaa. Myös opiskelijoiden opintorahan myöntämisperusteita on kiristetty useasti. Tässä selvityksessä tarkastellaan korkea-asteella opiskelevien urheilijoiden opintoja ja opintojen etenemistä. Selvityksen avulla tuotetaan tarpeellista lisätietoa oppilaitosten tehokkuutta ja urheilijoiden kaksoisura-mallin kehittämistä koskevaan keskusteluun. Vastaavanlaisia tarkasteluja on aiemmin tehty ainoastaan toisen asteen urheilijaopiskelijoista. Selvitys on toteutettu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen Yliopiston sekä Joensuun urheiluakatemian yhteistyönä. Selvitys on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää sektoritutkimusrahoitusta. Tämä raportti koostuu viidestä luvusta. Aluksi tarkastellaan urheilun ja opiskelun yhteensovittamista Suomessa. Tämän jälkeen esitetään selvityksen tavoitteet sekä toteutuksen eri vaiheet. Tuloksia tarkastellaan sekä koko tutkimusjoukon (n=1085) että vuosien 2008 ja 2012 tilanteista. Lopuksi vedetään tulokset yhteen ja tehdään kehitysehdotuksia urheilijoiden opiskelujen seurannan kehittämiseksi.

<< [ previous ] KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI LUKUVUODELTA 2013-2014

>> [ next ] LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN JA LAJILIITTOKYSELY