Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Kasva urheilijaksi jyväskylässä -hankkeen prosessiarviointi lukuvuodelta 2013-2014

KASVA URHEILIJAKSI JYVÄSKYLÄSSÄ -HANKKEEN PROSESSIARVIOINTI LUKUVUODELTA 2013-2014

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Aarresola, Outi; Mononen, Kaisu;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2014
  • Page count: 34
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-74-7
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten urheilun laatutekijöitä ja lasten urheilun suomalaista mallia. Laatutekijöitä ovat innostus urheiluun, monipuoliset liikuntataidot, hyvä fyysinen harjoitettavuus ja urheilullinen elämäntapa. Lasten urheilun suomalainen malli puolestaan tarkoittaa perheen, koulun ja seurojen yhteistyötä näiden laatutekijöiden edistämiseksi. Hankkeen kohdejoukkona on peruskouluikäiset, 7–15-vuotiaat lapset ja nuoret. Hankkeessa tehdäänsekä kokeiluja että pitkäjänteistä kehitystyötä. Hanketta hallinnoi Valo, mutta toteutuksesta vastaavat eri tasoilla toimivat verkostot. Hanke on kolmivuotinen, elokuusta 2013 alkaen. Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hankkeen prosessiarviointi koskee lukuvuotta 2013–2014. Arviointia varten on kerätty itsearvioita hankkeen ydinryhmän sekä johtoryhmän henkilöiltä. Lisäksi on haastateltu kymmentä valmennuspäällikköä tai valmennuksesta vastaavaa jyväskyläläisessä urheiluseurassa. Lisäksi arvioinnissa on käytetty hankkeen verkkoympäristöön tallennettua materiaalia. Operatiivisessa hanketoiminnassa keskeinen onnistuminen on ollut paikallisen verkostotyön hyvä ja ripeä käynnistyminen. Tätä on edesauttanut selkeänä päämääränä toiminut lasten urheilun malli, jonka äärelle toimijoiden on ollut helppo kokoontua. Toiseksi onnistumista on edesauttanut valmennuspäällikkörinkikokeilu, joka keräsi välittömästi jyväskyläläisiä suurimpia seuroja yhteen. Rinki on toiminut myös yhtenä hankkeen tiedostuskanavana. Kolmanneksi paikallista verkostoitumista on edesauttanut hankkeen johdon tunnettuus ja arvostus alueella ja suomalaisessa urheilussa muutoinkin. Kehittämistyö jakautui viiteen kokonaisuuteen: 1) yläkoulujen urheiluluokkatoimintaan, 2) olosuhteisiin, 3) asiantuntija- ja verkostoyhteistyöhön, 4) korkeakouluyhteistyöhön sekä 5) arviointiin ja tutkimukseen. Suuri osa kehittämistyöstä oli siten valtakunnallista. Onnistuneita prosesseja olivat ensinnä akatemiatyöpajat, joissa ratkottiin urheilun yläkouluasioita, keskittyen valintakoekysymyksiin. Toiseksi erilaisille muiden paikallisten prosessien tukemiseen ja urheilun asiantuntijatyön tekemiseen havaittiin olevan suuri tarve, ja tätä on hankkeessa tehty melko paljon. Myös korkeakouluyhteistyössä tehtiin uusia avauksia opinnäytetöiden ja opiskelijoiden hyödyntämisen suhteen. Sen sijaan olosuhteiden kehittämisessä aloitetut toimet eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Hankkeen monet eri toimintatavat osoittautuivat haastavaksi arvioinnin kannalta, eikä hankkeen dokumentoinnissa edistytty suunnitellusti. Kokeilujen osalta päästiin hyvin alkuun: hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna toteutettiin yhdeksän kokeilua. Kokeiluista Täydellinen kouluviikko oli selkeästi suurin ja vaikuttavin kokeilu, joka sai valtakunnallistakin näkyvyyttä. Myös valmennuspäällikkörinki on koettu varsin onnistuneeksi ja kokeilu on jo lähtenyt leviämään muilla paikkakunnilla. Muut kokeilut olivat enemmän toimijalähtöisiä tai kevyempiä kokeiluja. Kaikkia aloitettuja kokeiluja jatketaan ja edelleen kehitetään. Toisena vuonna on tarkoituksenmukaista keskittyä voimallisemmin myös kokeilujen esiintuomiseen ja niiden levittämiseen. Yleisesti Kasva Urheilijaksi Jyväskylässä -hanke on saanut innostuneen vastaanoton sekä sisällön että toimintatavan puolesta. Valtakunnallisella ja alueellisella tasolla hanke on tarjonnut yhden foorumin yhteistyön edistämiselle. Paikallisesti taas on innostuttu sekä lasten urheilun teemasta, että kokeilukulttuurista, joka on monelle seuratoimijalle arkipäivää ja tietyllä tavalla jo tuttu kehittämisen tapa. Hankkeen jatkuessa on edelleen syytä täsmentää yhteistä kokeilukulttuurin toimintatapaa – sen tavoitteita ja mahdollisuuksia sekä siihen liittyviä odotuksia. Myös lasten urheilun suomalaisen mallin edistäminen ja sen vastuutaho hankkeen jälkeen tulee ratkaistavaksi kysymykseksi hankkeen aikana.

<< [ previous ] Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä

>> [ next ] KUINKA HITAITA URHEILIJAT OVAT? Selvitys urheilijoiden korkea-asteen opintojen etenemisestä