Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Aikuisurheilijoiden sosioekonominen asema ja taloudelliset tukijärjestelmät

AIKUISURHEILIJOIDEN SOSIOEKONOMINEN ASEMA JA TALOUDELLISET TUKIJÄRJESTELMÄT

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Kärmeniemi, Mikko; Lämsä, Jari; Savolainen, Jari;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2013
  • Page count: 76
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: sosioekonominen asema, taloudellinen tuki, apurahat, opintotuki, urheilijat
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-68-6
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Written in cooperation with these organizations: Suomen Olympiakomitea
  • Abstract: Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aikuisurheilijoiden tulotasoa, toimeentulon lähteitä ja julkisten taloudellisten tukien (valtion urheilija-apuraha, opintotuki, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapuraha) vaikutusta urheilijoiden toimeentuloon. Kyseessä on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedolla johtamisen kehittämiseen ja tietopohjan vahvistamiseen liittyvä sektoritutkimushanke, jonka avulla pyritään tuottamaan tietoa urheilijoiden julkisten tukijärjestelmien kehitystyöhön huomioiden urheilun ja opiskelun yhteensovittaminen. Tutkimuksen kohdejoukkoon kuuluivat maajoukkuetoiminnassa mukana olevat täysi-ikäiset urheilijat. Kyselyyn vastasi myös joitakin kansallisen tason urheilijoita. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Kaikkiaan kysely lähetettiin 1 544 urheilijalle, joista vastasi 638 henkilöä. Näin ollen vastausprosentiksi muodostui 41 prosenttia. Tutkimus toteutettiin kahden muun hankkeen yhteydessä eli kyselyn tuloksia hyödynnettiin myös Viron ja Latvian kanssa yhteistyössä toteutetussa dual career -projektissa sekä Joensuun Urheiluakatemian hallinnoimassa korkea-asteen joustavien opiskelumahdollisuuksien kehitystyössä. Tutkimukseen vastanneiden urheilijoiden vuoden 2012 tulojen mediaani oli 11 500 euroa. Kansainvälisen kärkitason urheilijoilla taloudelliset resurssit ovat huomattavasti suuremmat. Kaikkia julkisia taloudellisia tukijärjestelmiä voidaan pitää merkittävinä urheilijoiden toimeentuloa ajatellen. Erityisesti valtion urheilija-apurahan merkitys on suuri. Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön apurahan vaikutus kokonaisuuteen on pieni, mutta sen saaneille urheilijoille sillä on suurempi merkitys. Opintotuen osuus urheilevien korkeakouluopiskelijoiden tuloista on noin viidennes ja suurin osa urheilijoista pitää sitä merkittävänä toimeentulon muotona. Opintotuen käyttöön vaikuttaa kuitenkin urheilevien opiskelijoiden opintojen hitaampi eteneminen. Opintojen hitaamman suorittamisen vuoksi huippu-urheilijoiden opintoajat venyvät. Näin ollen ehdotetaan, että jokainen akatemiaverkoston korkeakoulu kirjaisi huippu-urheilun omiin sääntöihinsä lisäajan myöntämisen perusteisiin liittyen yliopistolain 42 §:ään opiskeluoikeuden jatkamisesta. Koska opiskelun taloudelliseen tukemiseen opintotuen lisäksi näyttäisi olevan selkeästi enemmän tarvetta, Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön opiskeluapurahan kehittämiseksi suositellaan lisäresurssien kartoitusta niin OKM:n kuin oman varainhankinnan kannalta. Lisäksi ehdotetaan säätiön sääntöjen muokkaamista siten, että tuki kohdistuisi pääsääntöisesti nuoriin potentiaalisiin urheilijoihin ja että se huomioisi myös lukio-opiskelijat ja avoimissa korkeakouluissa opiskelevat urheilijat. Valtion urheilija-apurahan kehittämiseksi ehdotetaan pienten apurahojen lukumäärän lisäämistä, jotta niillä olisi vaikutus siihen nuorten lahjakkaiden urheilijoiden kohderyhmään, jolla resurssit ovat pienet. Lisäksi ehdotetaan pienen apurahan myöntämismahdollisuutta myös joukkuelajien nuorille lahjakkaille urheilijoille, joita ei vielä voida pitää ammattiurheilijoina.

<< [ previous ] Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta 2011–2012

>> [ next ] Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivä