Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Technical and tactical analysis of women’s football in three different levels

TECHNICAL AND TACTICAL ANALYSIS OF WOMEN’S FOOTBALL IN THREE DIFFERENT LEVELS

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Lehto, Henri; Vänttinen, Tomi; Jeglertz, Andrée; Miettinen, Marianne; Saloranta, Marko;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2013
  • Page count: 136
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Language: English
  • ISBN: 978-952-5676-63-1
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Written in cooperation with these organizations: Suomen Palloliitto
  • Abstract: Jalkapallo kehittyy jatkuvasti kaikkialla maailmassa pelaajien taitotason, taktisen osaamisen ja fyysisten ominaisuuksien parantuessa uusien valmennusmenetelmien ansiosta. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisen jalkapallon toimintatapojen tulisi kehittyä kilpailijamaita nopeammin, jotta pelaajiemme tekninen ja taktinen osaaminen tulevaisuudessa vastaisi kansainvälistä huipputasoa. Tässä kilpailussa analyyttisen tiedon hakeminen, tuottaminen ja päivittäminen ovat tärkeässä osassa, mutta vielä tärkeämpää on osata suodattaa valtavasta määrästä tietoa oleellinen ja soveltaa se käytäntöön. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida naisten jalkapallon teknisiä ja taktisia ominaispiirteitä kolmella eri tasolla. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään millainen on suomalaisen naisjalkapallon taso suhteessa kansainväliseen huipputasoon ja tunnistaa niitä kehityskohteita, joihin suomalaisessa jalkapallovalmennuksessa on erityisesti syytä kiinnittää huomiota. Samalla pyrittiin selvittämään, kuinka kansallisen tason ottelut eroavat teknis-taktisten ominaisuuksien suhteen kansainvälisen tason otteluista. Raportti itsessään on tehty englanniksi, mutta tähän tiivistelmään on pyritty nostamaan muutamia tärkeimpiä löydöksiä tutkimuksesta. Analyysiin valittiin kolme ottelua naisten jalkapallon MM-kisoista 2011, kolme Suomen naisten A-maajoukkueen ottelua vuosilta 2011 ja 2012 sekä kolme kärkijoukkueiden välistä ottelua Naisten Liigasta kaudelta 2011. Analyysissa käytettiin kahta erilaista pelianalyysimallia. Teknisessä pelianalyysissa koodattiin kaikki pelaajien otteluissa tekemät tekniset puolustus- ja hyökkäyssuoritukset. Pelin teknisen puolen analyysiä syvennettiin lisäksi taktisella maalitilanneanalyysillä. Maalitilanneanalyysissä analysoitiin hyökkäystilanteet, jotka johtivat maalintekotilanteeseen tai sellaiseen murtautumiseen hyökkäyskolmannekselle, jossa maalitilanne olisi syntynyt mikäli viimeinen syöttö tai ratkaisu olisi onnistunut ("hukattu maalintekotilanne"). Näiden lisäksi jälkimmäinen analyysi sisälsi myös hyökkäyserikoistilanteet. Tuloksista voidaan nostaa esiin muutamia mielenkiintoisia löydöksiä. Ensinnäkin havaittiin, että sekä naisten A-maajoukkueen, että Naisten Liigan pelaajat käyttivät pallollisiin suorituksiinsa enemmän aikaa verrattuna kansainvälisen huipputason pelaajiin. Ero pallonkäsittelynopeudessa oli havaittavissa jo kahden kosketuksen suorituksessa ja kasvoi edelleen, kun pelaajat käyttivät useamman kosketuksen pallollisen suorituksensa aikana. Lisäksi havaittiin, että syöttöjen kovuudessa suomalaispelaajat jäävät jälkeen kansainväliseen huipputasoon verrattuna. Mitä kovempi taso, sitä kovempia olivat myös pelaajien syötöt. Tulosten perusteella onkin selvää, että naispelaajiemme taitoa ja pelikäsitystä tulee kehittää niin, että he kykenevät toimimaan tarvittaessa pallon kanssa nopeasti ja ovat siten valmiita suoriutumaan kansainvälisten otteluiden tempossa. On toki syytä muistaa, että vaikka nopeus pallollisessa suorituksessa ei sinällään ole aina itseisarvo, pelaajan tulee omata riittävät valmiudet toimia pallon kanssa tarvittaessa nopeasti ja tehokkaasti. Pelaajien syöttötaitoa, taktista osaamista ja pelikäsitystä etenkin ahtaassa tilassa ja prässin alaisena pelattaessa olisi syytä kehittää nousujohteisesti lapsesta alkaen, jotta he kykenevät toimimaan jatkossa paremmin kansainvälisten otteluiden pelitempossa. Naisten Liigassa pelaajien syötöt suuntautuivat muita tasoja useammin eteenpäin, epäonnistuivat useammin, pallonhallintajaksojen pituus/joukkue oli lyhyempi ja yhden pallonhallintajakson aikana annettiin vähemmän syöttöjä kahteen muuhun analysoituun tasoon verrattuna. Lisäksi Naisten Liigassa suurempi osuus syötöistä suunnattiin hyökkäyskolmannekselle ja vähemmän syötöistä pelattiin keskialueella. Lisäksi keskialueelle pelatut syötöt epäonnistuivat Naisten liigassa muita tasoja useammin. Tulokset antavat viitteitä siitä, että Naisten Liigassa (ainakin analysoidut) joukkueet pelaavat/joutuvat pelaamaan suoraviivaisemmin ja kykenevät harvoin pidempiin pallonhallintajaksoihin. Koska myös naisten jalkapallossa pallonhallinnan ja syöttötaidon osuus on tällä hetkellä korostuneessa asemassa kansainvälisellä tasolla, voidaan ilmoille heittää kysymys siitä, kehittääkö kotimaisen sarjamme suoraviivainen pelityyli naispelaajiemme teknistä osaamista ja antaako tämä riittävästi valmiuksia pelaajien kehittymiselle vastaamaan kansainvälisten otteluiden asettamiin haasteisiin. Naisten maajoukkue hallitsi palloa vastustajaansa enemmän kahdessa heikompaa vastustajaa vastaan pelatussa maaottelussa (Valko-Venäjä ja Skotlanti). Huomattavaa on kuitenkin, että suurin osa tästä hallinnasta tapahtui syvällä omalla kenttäpuoliskolla tai keskialueella eikä niinkään hyökkäyskolmanneksella. Etenkin Suomen puolustajien syöttömäärät olivat analysoiduissa maaotteluissa suuria vastustajiin ja muihin tasoihin verrattuna. Pallonhallinnan voittaminen sinällään on hyvä tulos, mutta heikompia vastustajia vastaan palloa tulisi hallita myös syvemmällä vastustajan kenttäpuoliskolla ja toisaalta pallonhallinnalla tulisi päästä myös nykyistä tehokkaammin murtautumis- ja viimeistelyvaiheeseen. Toisaalta taas ottelussa parempaa vastustajaa (Englanti) vastaan, Suomen pallonhallintaosuus oli pienempi ja syötöt onnistuivat huonommin vastustajaan verrattuna. Onkin selvää, että pelaajien taitotasoa tulee entisestään kehittää ja A-maajoukkuepelaajat tarvitsevat jatkuvasti kansainvälisesti tasokkaita otteluita, jotta tekniset ja taktiset suoritukset onnistuvat paremmin myös otteluissa kovempia vastustajia vastaan. Naisten maajoukkueen pelaajilla syöttöjen, haltuunottojen, kuljetusten ja syötönkatkojen määrässä tapahtui selvä pudotus ottelun toisella puoliajalla. Vastustajalla vastaavaa ja yhtä suurta pudotusta suoritusten lukumäärässä ei havaittu. Yleensä palloa enemmän hallitseva joukkue(kuten Suomi 2/3 maaottelusta) ei joudu otteluissa fyysisesti niin kovalle rasitukselle ja täten suoritusten lukumäärän olisi voinut odottaa putoavan enemmän vastustajajoukkueen pelaajilla. Suomen pelaajien fyysisiä ominaisuuksia tulisikin entisestään kehittää, jotta pelisuorituksessa tapahtuvaa laskua voitaisiin vähentää ottelun toisen puoliajan aikana. Viimeaikoina julkaistut uutiset testitulosten paranemisista antavat tosin viitteitä siitä, että kehitystä tällä saralla on tapahtunut. Sekä naisten A-maajoukkueen, että Naisten Liigan joukkueiden pääsääntöinen murtautumistapa analysoiduissa otteluissa oli keskitykset laidoilta, kun taas MM-kisojen otteluissa murtauduttiin enemmän myös kentän keskisektoreilta lyhyemmillä murtavilla syötöillä. Naisten Amaajoukkueen ja Naisten liigan otteluissa myös suurempi osuus viimeisistä syötöistä lähti kentän laita-alueilta ja pienempi osuus viimeisistä syötöistä kentän keskeltä, ns. ”parhaalta sektorilta” verrattuna A-maajoukkueen vastustajiin ja MM-kisojen otteluihin. Selvää on, että joukkueiden tulisi omata kyky murtautua hyökkäystilanteisiin eri tavoin ja edelleen suomalaispelaajien taitoa ja joukkueiden pelitapaa tulisi nousujohteisesti kehittää, jotta nykyjalkapallolle tyypilliset murtautumiset keskeltä onnistuisivat myös entistä paremmin. Kaikkinensa tulokset antavat viitteitä siitä, että Suomi onnistui A-maajoukkuetasolla kohtuullisesti heikompia vastustajia vastaan, mutta pelaajien teknisiä ominaisuuksia ja taktisia seikkoja pitää edelleen kehittää, jotta ero kansainväliseen huipputasoon kaventuisi. Naisten liigan kärjessäkin olevat joukkueet ovat puolestaan analysoitujen teknisten ja taktisten muuttujien osalta jäljessä maaotteluiden ja kansainvälisen tason vaatimuksista ja tällä saralla vaaditaan edelleen kovaa työtä, jotta Naisten liigasta kehittyisi jatkossa entistä enemmän ja entistä paremmin kansainvälisten otteluiden vaatimuksiin soveltuvia pelaajia ja Naisten Liiga itsessään myös kehittyisi. --- --- --- Finland women’s national team has gained a delightful success in the past few years in football and will play in Women’s Euro-tournament for the third time in a row in Sweden in 2013. It is obvious, that in order to achieve this high level in European football, things have to be and have been done in a correct way in Finnish women’s football in the past years. However, as the game constantly evolves and develops and the technical, tactical and physical requirements placed on players change, it is important to get and update relevant information about the requirements of the game and the level of Finnish football in order to develop the level of the game in Finland and the Finnish players. Thus, the purpose of this study was to examine the technical and tactical aspects of women’s football in three different levels. World Cup matches were analyzed to get information about the absolute top level in women’s football. Furthermore, national team matches played by Finnish women’s national team as well as Finnish league matches were analyzed in order to clarify the technical and tactical aspects of women’s football in Finland. Also, one of the main purposes was to create an objective review about the level of Finnish football and to point out some key aspects which should be improved and to which coaches and players could concentrate on during training sessions.

<< [ previous ] Keihäsolympiadi - Yksilölajin ryhmävalmennusta kokonaisvaltaisella valmennusotteella

>> [ next ] Käsipallon lajianalyysi