Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Hauliparven ja kiekon lentoratojen kohtaaminen haulikkoammunnassa

HAULIPARVEN JA KIEKON LENTORATOJEN KOHTAAMINEN HAULIKKOAMMUNNASSA

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Talkkari, Jani; Valleala, Riku; Kapustamäki, Harri; Salonen, Matti; Viitasalo, Jukka; Rintakoski, Erkki; Paavolainen, Leena; Siltavirta, Lauri; Laasanen, Heikki;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2008
  • Page count: 42
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: haulikkoammunta, hauliparvi, kiekko, lentorata, patruuna
  • Language: Finnish
  • ISBN: 978-952-5676-12-9
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Haulikkolajien valmennuksessa on tärkeää saada tietoa hauliparven ja kiekon koh- taamisesta. Aiemmin ei ole kyetty havainnoimaan särkyykö kiekko reunahauleilla vai osuuko hauliparven keskiosa kiekkoon. Tarpeena on ollut myös selvittää millaisen hau- liparven erilaiset panokset ja aseet muodostavat. Aiemmilla mittauslaitteistoilla ja me- netelmillä havainnointi ei ole ollut mahdollista. Tähän ongelmaan haettiin ratkaisua Kihun uudella suurnopeuskameralaitteistolla. Tämän projektin tavoitteena oli tukea hau- likkovalmennusta kehittämällä menetelmä haulien ja kiekon lentoradan havainnointiin. Tavoitteena oli myös luoda menetelmä haulikonpanoksien testaamiseksi ja valitsemi- seksi. Lisäksi tarkoituksena oli antaa välitöntä ja havainnollista palautetta ampujalle ja valmentajalle uudella sekä jo aikaisemmin haulikkolajeille kehitetyillä mittausjärjestel- millä. Tutkimusprojektin toteutus jakautui esitutkimuksen jälkeen kolmeen osaan: hauliparven kuvausmenetelmän, hauliparven ja kiekon kohtaamisen kuvausmenetelmän sekä ase- ja patruunatestimenetelmän kehittämiseen. Tutkimus toteutettiin kevään 2007 aikana Kes- ki-Suomen ampujien radalla ja Jyväskylän Hipposhallissa. Kakkien kolmen osa-alueen asetelmat olivat samankaltaiset. Kuvaukset tehtiin kahdella NAC Memerecam fx K4 suurnopeus -kameralla. Kamerat asetettiin kuvaamaan hauliparvea kalibroidulla kuva- alueella kahdesta suunnasta: lentoradan alta sekä lentoradan suuntaisesti takaa. Poik- keuksena patruunatesteissä alakameran sijaan käytettiin sivulla olevaa kameraa. Taka- kamera sijoitettiin ampujan viereen kun taas alakamera sijoitettiin asetelmasta riippuen 15 - 20 metrin päähän ampujasta. Kameroihin taltioitiin 1000 kuvaa sekunnissa 1/2000 - 1/200000 sekunnin suljinnopeuksilla. Patruuna- ja asetestien yhteydessä kehitettiin myös analyysiohjelma, jolla hauliparven mittoja ja jakaumaa tarkasteltiin erikseen taka- ja sivukuvista 2D-analyysinä. Tutkimuksen tuloksena järjestelmä sopii hauliparven kuvaamiseen ja valmennuskäyt- töön. Kehitetyillä asetelmilla pystytään sen rajoitteet huomioimalla kuvaamaan ja ha- vainnoimaan hauliparven ja kiekon kohtaaminen sekä selvittää eri aseiden- ja patruu- noiden vaikutusta parven malliin. Asetelma on herkkä keliolosuhteille ja paras tausta kuvaamiseen on tasainen pilvitaivas. Patruuna- ja asetestit pystytään toteuttamaan va- kioidummin sisätiloissa. Kuvanopeutena 1000 kuvaa sekunnissa on riittävä hauliparvi- en havainnointiin. Kuvausasetelmassa toimiva alakameran etäisyys hauliparven lento- radasta on 3,5 - 5,0 metriä suljinnopeudella 1/50000 s. Toimiva takakameran paikka on puolestaan suoraan ampumalinjassa 15,0 -17,5 metrin ampujaetäisyydellä suljin- nopeudella 1/2000 - 1/5000 s. Tulevaisuuden kehitystyössä tulisi painottaa kuvaamisen luotettavuutta parantavia teki- jöitä ja apukeinoja. Jatkotutkimusten tehtäväksi jää myös valmennustilanteessa annet- tavan nopean kuvapalautteen kehittäminen sekä aiemmin Kihulla kehitettyjen mittaus- menetelmien yhdistäminen uuteen järjestelmään. Tulevaisuudessa lisäarvoa antaisi parvessa olevien aukkojen laskennallinen hahmotus sekä parven 3D-malli. Tätä ennen tutkimustyössä tulisi selvittää ja arvioida tarkemmin asetelman mittaustarkkuus, johon analyyseillä keskimäärin pystytään. Jatkossa asetelmaa tulee edelleen kehittää tausto- jen, valaistuksen ja kameroiden asettelun osalta.

<< [ previous ] Intervalliharjoittelun kuormitusseuranta

>> [ next ] Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen