Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Maastohiihdon kuormitusseurannan kehittämisprojekti vuoteen 2006 / torino

MAASTOHIIHDON KUORMITUSSEURANNAN KEHITTÄMISPROJEKTI VUOTEEN 2006 / TORINO

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Hynynen, Esa; Hämäläinen, Ismo; Jylhä, Reijo; Liukkonen, Jarmo; Nummela Ari; Rusko, Heikki;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2006
  • Page count: 31
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: maastohiihto, kuormittuminen, palautuminen, seurantajärjestelmä
  • Language: Finnish
  • ISBN: 952-99049-4-0
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Tämän projektin tarkoituksena oli maastohiihdon kuormittumisen, palautumisen sekä fyysisten ominaisuuksien seurantajärjestelmän kehittäminen. Projektiin osallistuivat maastohiihdon a-maajoukkueen sekä osin SkiCats ryhmän urheilijat. Fyysisten ominaisuuksien osalta mittaukset tapahtuivat Jyväskylässä Kihussa vuosien 2004 ja 2005 heinä-elokuussa sekä lokakuussa. Suunnitelmassa olleet kilpailukauden mittaukset jäivät kahteen urheilijaan vuonna 2004 ja vuoden 2005 mittaukset siirrettiin marraskuun lumileirille, missä olosuhteet olivat mittaamiselle huonot; lumipula ja lämmin, erittäin kostea ilma. Kuormittumisen ja palautumisen seurantamenetelmää käytettiin molempina vuosina kahdella kotimaan ja kahdella vuoristoleirillä. Näissä seurannoissa keskityttiin sykekeräysten perusteella tehtyyn nopeaan palautteeseen yön aikaisesta autonomisesta säätelystä. Koettua palautuneisuutta selvitettiin aamuisella palautuneisuuskyselyllä. Yösykekeräysten lisäksi harjoituksista tehtiin sykekeräykset ja määritettiin mm. EPOC sekä kysyttiin koettua kuormittuneisuutta. Kihussa tehdyt suorituskykytestit koettiin hyväksi kokonaisuudeksi. Kihussa kehitetyt rullahiihtotestit täydentävät hyvin perinteistä maksimihapenoton testiä kynnysmäärityksin. Oikeiden testiajankohtien hakeminen on optimaalisen hyödyn saamisen edellytys. Parhaat ajankohdat tämän projektin kokemusten perusteella ovat kesäkuu ja elo-syyskuu. Testeihin pitää voida osallistua saadakseen niistä hyötyä ja niistä saatu anti on pystyttävä tulkitsemaan ilman pohdiskelua esim. testejä edeltävän vuoristoleirin olosuhdeadaptaation merkityksestä. Leireillä toteutetut kuormittumisen ja palautumisen seurannat otettiin uutena asiana varsin onnistuneesti käyttöön. Projektin jälkimmäisenä vuonna rutiinina oli kerätä n. joka toinen yö sekä kaikki harjoitukset sykeanalyyseihin. Yhteistyö urheilijoiden, valmentajien, Kihun ja yrityskumppanien välillä toimi erinomaisesti. Tämä mahdollisti kehitystyön etenemisen jo projektin aikana ja kerätyt kokemukset ovat luoneet mallin myös muiden lajien kanssa tehtyyn tutkimusyhteistyöhön. Suurin hyöty on projektin aikana koettu tu- levan palautumisen seurannasta. Käytetty sykevaihteluun perustuva autonomisen hermoston analyysi on käyttökelpoinen menetelmä mitata palautumiseen liittyvää fysiologiaa. Analyysin nopeus mahdollistaa nopean reagoinnin tilanteissa, joissa herkästi ajaudutaan liialliseen kuormitukseen. Sykeseurantaa tulee tehdä säännöllisesti sekä harjoituksista että palautumisesta yöunen aikana. EPOC on parhaimmillaan kontrolliharjoitusten arvioinnissa, sekä kovatehoisten ja matalatehoisten harjoitusten arvioinnissa. Palautumisen seurannassa alkuyön tunnit ovat parhaat sekä keräyksen onnistumisen että fysiologisen tulkinnan kannalta. Yksinkertainen, aamulla kyselty koettu palautuneisuus (esim. skaalalla 0-10) antaa myös hyvän seurantamittarin sykeseurantojen tueksi.

<< [ previous ] Yleisurheilun MM2005-kisojen aluetaloudelliset vaikutukset

>> [ next ] Yleisurheilun MM2005-kisat ja kansalaistoiminta