Research Institute for Olympic Sports > Applied research reports > Jalkapallon, yleisurheilun teholajien ja kivääriammunnan kuormitus- ja palautumiskonseptien kehittäminen

JALKAPALLON, YLEISURHEILUN TEHOLAJIEN JA KIVÄÄRIAMMUNNAN KUORMITUS- JA PALAUTUMISKONSEPTIEN KEHITTÄMINEN

  • Open full article: File on our server
  • Writer(s): Nummela, Ari; Vänttinen, Tomi; Hynynen, Esa; Finni, Jarkko; Jouste, Petteri; Keränen, Tapani; Luhtanen, Pekka; Mets, Toni; Mononen, Kaisu; Mäkelä, Ilkka; Norvapalo, Kare; Rusko, Heikki; Salonen, Matti; Toivonen, Risto; Tummavuori, Margareetta;
  • Publisher: Research Institute for Olympic Sports
  • Published: 2006
  • Page count: 58
  • Type: Applied research reports
  • Research method: Experimental
  • Keywords: jalkapallo, yleisurheilu, ammunta, sykevaihtelu, kuormittuminen, palautuminen
  • Language: Finnish
  • ISBN: 952-5676-01-3
  • Belong to collections: Kihun julkaisusarja
  • Abstract: Urheiluvalmennuksessa harjoittelun kuormittavuuden määrittäminen perustuu pääasiassa valmentajien ja urheilijoiden aikaisempaan kokemukseen erilaisten harjoitusten ja harjoitusjaksojen kuormittavuudesta ja harjoituksista palautumisesta. Harjoittelun kuormittavuuteen ja harjoitusvaikutuksen syntymiseen vaikuttavat kuitenkin itse harjoittelun lisäksi myös monet muut tekijät. Urheilijan oma tuntemuskaan ei aina anna riittävää informaatiota valmentajalle urheilijan kuormittumisesta ja palautumisesta. Sen vuoksi on ollut tarve kehittää objektiivinen mittari, jonka avulla harjoittelun kuormittavuutta ja elimistön palautumista voitaisiin seurata. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää voiko sydämen sykevaihteluun perustuvia menetelmiä käyttää harjoittelun kuormittavuuden ja urheilijoiden palautumisen määrittämisessä jalkapallossa, yleisurheilun teholajeissa ja ammunnassa. Tarkoituksena oli kehittää em. lajeihin käytännön mallit, joiden avulla sykevaihteluun perustuvia menetelmiä voitaisiin käyttää kuormittumisen ja palautumisen seurannassa. Kaikissa mukana olleissa lajeissa kerättiin sykevaihtelutietoja harjoituksista ja yön aikana palautumisesta, jolloin päästiin vertailemaan erilaisia harjoituksia toisiinsa mita tuilla ja lasketuilla sykevaihteluun perustuvilla muuttujilla. Sen lisäksi tehtiin pitempiaikaisia seurantoja harjoitusjaksojen ja leirien aikana. Sykeseurannan tuloksia verrattiin urheilijoiden omiin tuntemuksiin harjoitusten kuormittavuudesta ja seuraavan aamun palautuneisuudesta. Tämän projektin tulosten mukaan sykemittauksilla päästään arvioimaan jalkapallon harjoitus- ja ottelutapahtuminen kuormittavuutta. Sykevaihtelumittausten suurin etu jalkapallossa on mitata yksilölliset erot harjoitusten ja otteluiden kuormittavuudessa ja niistä palautumisessa ja saada niiden avulla yksilöllisyyttä harjoitusohjelmiin. Harjoitusten sykevaihtelusta tehtävät analyysit antavat valmentajille mahdollisuuden seurata harjoitusten, otteluiden ja harjoitusjaksojen kuormittavuutta sekä joukkue- että yksilötasolla, mikä antaa valmentajille lisätietoa erilaisten harjoitusten sekä eri pelaajien ja pelipaikkojen kuormittavuudesta. Yleisurheilun teholajeissa ja ammunnassa sykevaihtelutietojen hyväksikäyttö harjoitusten kuormittavuuden seurannassa ei ole yhtä perusteltua kuin jalkapallossa, sillä ammuntaharjoittelussa fyysisen rasituksen osuus on pieni ja yleisurheilun teholajeissa harjoittelu tapahtuu pääosin tehoalueilla, joissa syke ei kerro harjoittelun kuormittavuudes- ta riittävästi. Sen sijaan kaikissa tässä projektissa mukana olleissa lajeissa yön aikaista sykevaihteluanalyysiä voidaan käyttää harjoittelun kuormittavuuden ja palautumisen seurannassa. Hyvinvointianalyysiohjelmalla tehdyn analyysin tuloksia voidaan käyttää harjoittelun seurannassa arvioimaan yksittäisten harjoitusten, harjoitusjaksojen ja urheilijaan kohdistuvan ulkopuolisen stressin aiheuttamaa kokonaiskuormitusta elimistölle. Yösykevaihteluanalyysejä kannattaa tehdä kovien harjoitusjaksojen aikana kasautuvan rasituksen, kevyiden harjoitusjaksojen aikaisen palautumisen ja kilpailuihin valmistautumisen seurannassa. Tällä tavoin valmentaja saa urheilijan oman subjektiivisen tuntemuksen lisäksi objektiivista tietoa urheilijan kuormittuneisuudesta ja palautumisesta.

>> [ next ] Kuormittuminen ja palautuminen yksittäisissä harjoituksissa sekä kahdeksan viikon harjoittelujakson aikana harjoittelemattomilla